What remains saapuu Helsinkiin

Matto etsi kotia irrottaa itsestään kolme dokumenttikuvaa taidehuutokauppaan

Tällaista tilaisuutta ei toiste tule kohdalle! Pekka Haaviston kampanjatukihuutokaupassa myytävänä kolme osaa jatkuvasti tekeillä olevasta teoksesta Matto etsii kotia: kehystetyt kuvat maton vierailusta Oulussa, Kotkassa ja Lissabonissa.



Kuvat ovat rupisia ja tyylittömiä kuten mattokin, Atlantin syleilystä noussut ja taiteen tähden keinotekoisesti kaaoksesta määriteltyyn muotoon järjestetty, surkuhupaisa matkalainen joka ei ole oikein tervetullut minnekään. Aine on henkeä vähäisempää, ja meren rantaan viskaamat roskat ovat aineenkappaleista "vähäisimpiä". Globaalissa aineenvaihdunnassa olemme yhtä niiden kanssa.

Ajattelen Haaviston työtä hänen kulkiessaan maailmalla yrittäen jäsentää sen kaaosta, merkityksellistäen ihmisten kohtaamistilanteita oman läsnäolemisen ja kuuntelemisen kykynsä avulla, konkretisoiden mahdollisuuksia rauhanomaisiin ratkaisuihin. Jyväskylän kirjamessuilla 2011 kuulin Haavistoa kertomassa kirjastaan Hatunnosto, kohtaamisistaan tämän maailman kaikkein kaltoin kohdelluimpien ihmisten kanssa. Kuulemani jälkeen olen vakuuttunut siitä, että presidentin asema ei saa häntä unohtamaan todellisuutta, jossa erilaiset tavalliset ihmiset elävät, Suomessa ja muualla.

Taidehuutokauppa kansalaisjuhlassa Aalto-salilla su 29.1. klo 11-13 ja myöhemmin tukikonsertin yhteydessä. Lisätietoja tulossa.

Kirjankannet

Tässä Kampus Kustannukselle suunnittelemieni kirjojen kansia - väliaikaisapuna, kunnes Kampus Kustannuksen uudet hienot sivut saadaan valmiiksi.

"Ilta Demokratitsheskajalla" A6-näyttelyssä Höyry-galleriassa.
Näitä voisin tuoda myös Jouluiseen taidebasaariin ensi viikonloppuna.

Ihmiskoneen tervehdys

Olen niin sydämistynyt bloggerille vanhan kunnon blogini ulkonäön muuttamisesta yllä olevan kuvan mukaiseksi, että taidan nyt, saatuani tämän edes hiukan vähemmän yrjöttävän näköiseksi, panna tämän blogin pussiin ja aloittaa jollain toisella palveluntarjoajalla. Ehkä yritän päästä alkuaikojen rupattelufiiliksiin ja päivittää useammin. Ehkä.

Ruma Naulasaari

Voi itku, täällä jyllää ilmeisesti joku kiva automaattisesti itsensä käyttöönottava uudistus, jonka seurauksena blogini näyttää nyt tältä, eikä siltä miksi Hintsasen Päivi sen armon vuonna 2005 suunnitteli. Juu, voin kyllä muokata sitä, mutta kun en halua, kun on muutakin tekemistä.

Lueskelin jokin aika sitten yhtä kurssia varten päiväkirjoja vuodelta 1985. Olin kirjoittanut koulussa aineen tulevaisuudesta, pelkäsin meidän muuttuvan näyttöpäätteisiin liimautuneiksi ihmiskoneiksi. Tehokkaasti siihen ollaan menossa, jos omaa blogia pakotetaan suunnittelemaan uusiksi just silloin kun kone/ohjelma/tms taho päättää heivata entiset hyvin mietityt asetukset taivaan tuuliin. Tykkäänkö? Kyllä en.

Galleria Broms: Kuriositeettien kabinetti

Päivi Hintsanen, Maija Holma, Minja Revonkorpi,

Pekka Suomäki, Rita Vargas

Galleria Broms 7.-30.10.2011

Raatimiehenkatu 2 A, II krs, 00140 Helsinki

Avoinna ke-pe 12-18, la-su 12-16

Galleria Bromsin monipolvisen interiöörin valtaa lokakuussa viiden jyväskyläläistaiteilijan teosten muodostama "kuriositeettikabinetti". Päivi Hintsasen, Maija Holman, Minja Revonkorven, Pekka Suomäen ja Rita Vargasin teoksissa sukelletaan nostalgiaan taitavan kuvakäsittelyn keinoin, ammennetaan voimaa sateen apeudesta, myötäeletään aineellisen maailman hauraudessa, kommentoidaan aikaa esineiden lumon voimalla ja kuljetaan residenssitaiteilijanomadin matkassa Japanista Saksan kautta Suomeen.


Mediataiteilija Päivi Hintsasen sarja Muistopeli ammentaa Tapio Rautavaaran musiikin ja vanhojen suomalaisten iskelmien sanoitusten nostalgisista tunnelmista. Hintsanen yhdistelee digitaalisesti valokuvaa, skannattuja elementtejä sekä akvarellimaalausta. Teokset ovat kehystettyjä uniikkivedoksia ja ne on vedostettu Hahnemühlen akvarellipaperille. http://www.paivihintsanen.fi



Maija Holman valokuvat ovat spontaaneja havaintoja luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä. Hänen teoksissaan maailma on yhtä aikaa hauras ja ikuinen; ihmisten rakentamat viritykset kauhtuvat, kuluvat ja rikkoutuvat, ja tarjoavat tässä prosessissa aiheita ja aineksia teoksiin. Osa teoksista on vedostettu tunnistamattomaksi rikkoutuneiden esineiden jäännösten pintaan valoherkällä hopeagelatiiniemulsiolla, osa on vedostettu paperille tai tulostettu pleksille. http://www.kolumbus.fi/naulasaari/




 

Minja Revonkorven maalauksissa liikutaan erilaisissa sääolosuhteissa ja todellisuuden ja kuvitelman rajamailla. Sää kuvastaa ihmisen maailmassa olemisen tapaa ja valitun näkökulman vaikutusta asioiden kokemiseen. Taiteilija haluaa kiinnittää huomiota ihmisen mahdollisuuteen muuttaa asennettaan ja tapaansa nähdä maailma ympärillään. On tärkeää olla läsnä omassa elämässään, löytää onni pienistä asioista - ettei elämä menisi harmitellessa ohitse.
http://www.minjarevonkorpi.net/




Pekka Suomäki on korpilahtelainen kuvataiteilija, jonka viime vuosien tuotannossa etusijalla ovat löytö- ja hylkytavaraa hyödyntävät esine- ja materiaalikoosteet. Nykytörmäilyä väistellessä teoksiin riittää paitsi ainetta myös henkeä. Jonkin päivän jokin sanomalehti silloin tällöin ja yksi päivän lukuisista uutislähetyksistä edustavat peruslääkitystä, jonka huuhtelee alas sekapäisten aikalaiskertomusten tulva.
http://pekkasuomaki.weebly.com

Portugalilaissyntyinen, nykyään Jyväskylässä työskentelevä Rita Vargas vie katsojan grafiikantöidensä mukana esteettiselle matkalle kohti rajatonta identiteettiä. Hänen teoksensa ilmaisevat iloa, joka kumpuaa kyvystä ymmärtää ja välittää kuvallisesti kokemusta erilaisista kulttuureista.Työskenneltyään ennen Suomeen tuloaan Japanissa ja Saksassa taiteilija käy nyt keskustelua suomalaisen nykytaiteen kanssa ja kuuntelee herkin korvin sen hiljaista, runollista tapaa ilmaista ajan kulkua. 
http://www.ritavargas.net/en/home.html

Liitutaulujen puutarhan satoa

Nyt vasta ehdin postittaa kuvia Liitutaulujen puutarhasta purkupäivänä, heinäkuun lopussa. Väki oli ottanut liitutaulut omakseen ja kasvitkin viihtyivät. Kiitos kaikille osallistujille ja puutarhaa hoitaneelle talonväelle!

Liitutaulujen puutarha

Kävin tekemässä Liitutaulujen puutarhan Ylä-Mattilan navetan kivijalkaan.
Teos on osa ympäristötaidenäyttelyä Juntonkalliolta Ylistarhaan
4.7-31.7.2011 Patavesi-Torvelan kylällä Kuhmoisissa.












Etualalla loistava kukkatarha on Mattilan Marjatta-emännän käsialaa ja munkkia syövä munkki Liitutaulujen puutarhan yllä Eino Viikilän veistos.


Teosta on innoittanut tämä Osmo Pekosen kolumni sekä se seikka, että minun piti pohtia graduni ongelmia liitutaulun edessä tänä keväänä ja kesänä. Mutta kun ihminen ei osaa ajatella mitään muuta kuin kukkia.